Meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla työttömyysprosentti on erittäin matala eli työtä riittää hyvin. Ennemminkin pulaa on osaavista työntekijöistä kautta maan. Tilanne tulee heikkenemään entisestään, kun suuret ikäpolvet siirtyvät eläkkeelle. Yhteiskunnan kantokyvyn kannalta on erityisen tärkeää, että nuoret tarttuvat uutterasti työelämään. Työnteon on oltava kannattavampaa kuin jouten olon, kun on kyse terveistä työikäisistä ihmisistä. Nuorten syrjäytyminen on jatkossa yhä suurempi uhka paitsi yksilötasolla, myös yhteiskunnallisesti.

Nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat vaativat ennaltaehkäiseviä toimia jo varhaislapsuudesta lähtien. Mitä aiemmin ongelmakohtiin päästään puuttumaan, sitä tehokkaampaa apu on. Valitettavan usein kasvatusvastuu jää yhä enemmän päiväkoteihin ja kouluihin. Meidän pitää suunnata tukitoimia enemmän koteihin, perheisiin ja vanhemmuuteen. Tässä erityisesti kolmannen sektorin toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Kun katsotaan Suomen terveydenhuollon vaikuttavuutta, on positiivista nähdä, että päihteiden käytössä suunta ollaan saatu parempaan suuntaan. Valitettavasti mielenterveysongelmat ja lihavuus ovat lisääntymään päin.

Nuorten mielenterveysongelmia ei sovi vähätellä. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä perheiden arki on muuttunut. Nuoret hakeutuvat harvemmin sosiaaliseen kontaktiin kasvotusten, aika menee usein älylaitteiden parissa, minkä kautta altistutaan joillekin ei-toivotuille vaikutteille. Yhä useampi lapsi tai nuori kokee henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Nuorille luodaan erilaisia paineita sosiaalisen median kautta, mikä varmasti lisää henkistä pahoinvointia. Olisi todella tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi turvallinen aikuinen tukena. Myös mielenterveyspuolen ammattilaisia tarvitaan lisää. Itse peräänkuulutan myös yhteisöllisyyden merkitystä.

Kotoa opitaan usein myös malli työntekoon. Lapsesta lähtien on tärkeää oppia rutiineihin ja sääntöihin. Muuten parikymppisenä voi nousta seinä vastaan, kun 8-tuntinen työpäivä tuntuu jo ajatuksena kauhistuttavalta. Usein ajatus pikaisesta rikastumisesta kiehtoo eikä lähtöpalkka työpaikoissa kaikkia houkuttele. Nykypäivänä harva nuori tähtää suoraan niin sanottuun eläkevirkaansa. Työpaikkaa vaihdetaan keskimäärin kuuden vuoden välein, mikä haastaa monta työnantajaa.

Työelämän pitää olla houkuttelevaa kaikille. Sitä kautta saadaan sisältöä elämään, toimeentuloa ja merkityksellisyyttä henkilölle itselleen. Myös erilaisia työsuhde-etuja on kehitetty lisäämään työhyvinvointia. Liikunta- ja kulttuurietujen ohella voidaan tarjota myös laajempia työterveyshuollon palveluita, jonka tehokkuuden yhä useampi työnantajakin jo tunnustaa.

Kaikki työ on tärkeää ja merkityksellistä! Meillä tarvitaan kaikille aloille tekijöitä. Korkeakoulututkintopaikkoja on toki hyvä olla eri puolilla maata, mutta ammatillisen koulutuksen tärkeyttä ei saa unohtaa. Myös maatalouden on oltava jatkossakin kannattavaa ja varteenotettava uravaihtoehto nuorelle, joka miettii suuntaansa.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä otan esiin asunto-omaisuuden kuluttajaluoton. Tällä hetkellä asunnon ostajalla on oltava 10 % verran säästöjä lainasummasta. Mitäpä jos lakia muutettaisiin niin, että toisena vaihtoehtona lainan saamisen edellytykseksi olisi tietty määrä työkokemusta? Mielestäni tämä olisi yksi hyvä porkkana houkuttelemaan ihmisiä pidemmille työurille. Jatkossa kun työntekijöiden määrä suhteessa huollettaviin vähenee, on erityisen tärkeää pitää huoli työikäisten terveydestä. Myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys lisääntyy kaikissa ikäluokissa, jotta sairastavuus saadaan pidettyä kurissa.

-Alina Lehto 5.11.2022