Helsingin Sanomat, mielipidekirjoitus. Julkaistu 1.3.2026
Maaliskuussa vietetään sekä kansainvälistä naistenpäivää että tasa-arvon päivää. Ne muistuttavat siitä, että naisen elämä ei ole mielipidekysymys, vaan konkreettista biologiaa, joka vaikuttaa arkeen läpi elämän. Silti naisen kehosta puhuminen tuntuu ajoittain vaikeammalta kuin koskaan.Naisen biologia on monivaiheinen ja muuttuva. Kuukautiset, raskaudet, synnytykset, hormonitoiminnan vaihtelut ja vaihdevuodet eivät ole poikkeuksia, vaan osa normaalia elämää. Ne vaikuttavat jaksamiseen, työkykyyn, mielialaan ja terveyteen. Silti moni nainen kokee, ettei heidän kokemustaan oteta vakavasti tai, että siitä puhuminen leimataan liioitteluksi.Työelämässä tämä näkyy selvästi. Kuukautiskivut voivat olla niin voimakkaita, että työpäivä on selviytymistä. Raskauden aikaiset muutokset voivat tuoda väsymystä, pahoinvointia ja kipuja, jotka eivät näy ulospäin. Synnytys ja raskaus johtavat edelleen eriarvoisuuteen työelämässä: urakatkot, määräaikaisuudet ja työmarkkina-asema muuttuvat tavalla, joka ei kohdistu miehiin. Nainen joutuu usein kantamaan seuraukset biologisesta tehtävästä, joka on koko yhteiskunnan jatkuvuuden edellytys.Vaihdevuodet ovat puolestaan elämänvaihe, josta puhutaan liian vähän. Oireet voivat olla voimakkaita ja vaikuttaa työkykyyn yhtä paljon kuin mikä tahansa muu terveydellinen muutos. Silti vaihdevuosiin liittyviä tutkimuksia ei yleensä tehdä työterveyshuollossa, eikä oireita aina tunnisteta tai osata hoitaa. Moni nainen jää yksin tilanteessa, jossa keho muuttuu, mutta työelämän odotukset pysyvät samoina.Työnantaja ei useimmiten maksa gynekologisia tutkimuksia tai testejä, vaikka juuri ne olisivat monelle naiselle keskeisiä työkyvyn ja terveyden kannalta. Kuukautishäiriöt, endometrioosi, PCOS, vaihdevuosioireet tai hormonitasapainon ongelmat eivät kuulu työterveyden peruspalveluihin, vaikka ne vaikuttavat suoraan arkeen ja työssä jaksamiseen. Naisen on usein itse maksettava tutkimukset, jotka liittyvät hänen biologisiin erityispiirteisiinsä. Tämä luo eriarvoisuutta, jota miehillä ei synny, koska heidän terveystarpeensa sopivat paremmin työterveyden nykyisiin rakenteisiin.Tasa-arvo ei synny sillä, että naisen biologia sivuutetaan. Se syntyy sillä, että se tunnistetaan. Että työterveyshuollossa ymmärretään naisen kehon erityispiirteet. Että työpaikoilla voidaan joustaa silloin, kun keho käy läpi muutoksia. Se syntyy siitä, että näistä asioista puhutaan. Naisen keho ja sen muutokset eivät ole häpeän aihe.Naisen biologia ei tee kenestäkään heikompaa. Se tekee näkyväksi sen, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta. Naisen keho toimii omilla ehdoillaan, ja sen ymmärtäminen on osa tasa-arvoa — ei sen vastakohta.Siksi maaliskuu on hyvä hetki nostaa esiin asioita, jotka ovat olleet liian pitkään hiljaisia. Ei siksi, että olisi juhlan aika, vaan siksi, että naisten arki ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Naisen keho ei ole mielipide. Se on todellisuutta, joka vaikuttaa jokaiseen päivään. Myös työelämässä.
Alina Lehto
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Työterveyshoitaja