Kyllähän tämä tosiasia on myönnettävä: elämme pikavippien kulta-aikaa. Ei huolta huomisesta. Ilmiö on osittain seurausta yhteiskunnan muuttumisesta ja teknologistumisesta. Sosiaalinen viestintä ja kohtaaminen hoidetaan nykyään älylaitteiden välityksellä. Some luo meille mielikuvan tavoiteltavasta elintasosta. Helppo ja nopea rikastuminen on normalisoitu eikä perinteinen duunarin työ enää nuoria houkuttele. Järkevä talouden hoito yhdessä elämänhallinnan kanssa on kuitenkin kansalaistaito, jota tulisi opettaa jo peruskoulussa. Tällä ehkäistäisiin myös epäsuorasti nuorten syrjäytymistä.

Omien talousasioiden hallinta ja ymmärrys välttämättömien kustannusten laajuuteen pitäisi oppia jo yläkoulussa. Mikä kaikki maksaa? Miten laskut maksetaan? Elämme pikavippien kulta-aikaa. Nopea raha houkuttelee hetkessä, mutta todellisuus korkoineen voi olla kylmä kylpy vasten kasvoja. Voi olla myös vaikeaa ymmärtää, mitä raha on ja mistä se tulee. Rahasta itsessään on tulossa abstrakti käsite, kun käteistä enää harvoin näkee. Vastuulliseen omien talousasioiden hoitoon ja kotitalouden peruskuluja pitää opettaa nuorille. Näin voidaan välttää monta velkakierrettä.

Älylaitteiden myötä myös sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat jo muuttuneet. Kasvotusten hoidettavissa vuorovaikutustilanteissa ei enää aina osata tai haluta toimia, vielä vähemmän ventovieraiden kanssa. Tilanteita saatetaan jopa tietoisesti vältellä. Koronapandemian rajoitustoimien aikana sosiaalinen kanssakäyminen saattoi jäädä hyvinkin olemattomaksi, mikä heikensi valmiuksia kohdata muita kasvotusten. Peruskoulun tulisi tarjota lapsille mahdollisuus oppia arjessa tarvittavia taitoja ja elämänhallintaa. Yhä harvempi nuori aikuinen hallitsee meille varttuneemmalle sukupolvelle itsestään selviä itsenäisen elämän taitoja. Jo pankissa tai kaupassa asiointi, saatikka itsensä esittely ja asiansa esittäminen selkeästi voi olla haastavaa, jopa pelottavaa. Työn hakuakin on syytä harjoitella lomakkeen ja CV:n laatimisella. Haastattelua ja asiointitilanteita voi myös käytännössä kokeilla. Asiallista keskustelua ja kuulumisten vaihtoa pitää päästä kokeilemaan käytännössä. Nuoren itsevarmuutta parantaa, kun hän tiedostaa omat vahvuutensa ja osaa ilmaista ne.

Yhteiskuntamme on todella muuttunut viime vuosikymmeninä. Lapsemme varttuvat erilaisessa maailmassa kuin ennen. Kasvatusta ja koulutusta tulee räätälöidä sen mukaiseksi; luoda ja suunnata resursseja katsoen tulevaisuuteen. Pitää miettiä, kuinka voimme saatella heidät vahvoina yksilöinä ja yhteisön jäseninä itsenäiseen elämään. Tämä edellyttää kykyä hoitaa kotia, taloutta ja juoksevia asioita, arjen hallinnan taitoja. Ilman niitä on haastavaa itsenäistyä ja päätyä työelämään. Ratkaisevaa on varmistaa jatkossa yhteiskuntamme taloudellinen kantokyky, joka lopulta on avaintekijä koko hyvinvoivalle Suomelle.

-Alina Lehto 23.1.2023