fi

Blogitekstit

Houkuttelevuutta ja terveyttä työelämään

Meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla työttömyysprosentti on erittäin matala eli työtä riittää hyvin. Ennemminkin pulaa on osaavista työntekijöistä kautta maan. Tilanne tulee heikkenemään entisestään, kun suuret ikäpolvet siirtyvät eläkkeelle. Yhteiskunnan kantokyvyn kannalta on erityisen tärkeää, että nuoret tarttuvat uutterasti työelämään. Työnteon on oltava kannattavampaa kuin jouten olon, kun on kyse terveistä työikäisistä ihmisistä. Nuorten syrjäytyminen on jatkossa yhä suurempi uhka paitsi yksilötasolla, myös yhteiskunnallisesti.

Nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat vaativat ennaltaehkäiseviä toimia jo varhaislapsuudesta lähtien. Mitä aiemmin ongelmakohtiin päästään puuttumaan, sitä tehokkaampaa apu on. Valitettavan usein kasvatusvastuu jää yhä enemmän päiväkoteihin ja kouluihin. Meidän pitää suunnata tukitoimia enemmän koteihin, perheisiin ja vanhemmuuteen. Tässä erityisesti kolmannen sektorin toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Kun katsotaan Suomen terveydenhuollon vaikuttavuutta, on positiivista nähdä, että päihteiden käytössä suunta ollaan saatu parempaan suuntaan. Valitettavasti mielenterveysongelmat ja lihavuus ovat lisääntymään päin.

Nuorten mielenterveysongelmia ei sovi vähätellä. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä perheiden arki on muuttunut. Nuoret hakeutuvat harvemmin sosiaaliseen kontaktiin kasvotusten, aika menee usein älylaitteiden parissa, minkä kautta altistutaan joillekin ei-toivotuille vaikutteille. Yhä useampi lapsi tai nuori kokee henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Nuorille luodaan erilaisia paineita sosiaalisen median kautta, mikä varmasti lisää henkistä pahoinvointia. Olisi todella tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi turvallinen aikuinen tukena. Myös mielenterveyspuolen ammattilaisia tarvitaan lisää. Itse peräänkuulutan myös yhteisöllisyyden merkitystä.

Kotoa opitaan usein myös malli työntekoon. Lapsesta lähtien on tärkeää oppia rutiineihin ja sääntöihin. Muuten parikymppisenä voi nousta seinä vastaan, kun 8-tuntinen työpäivä tuntuu jo ajatuksena kauhistuttavalta. Usein ajatus pikaisesta rikastumisesta kiehtoo eikä lähtöpalkka työpaikoissa kaikkia houkuttele. Nykypäivänä harva nuori tähtää suoraan niin sanottuun eläkevirkaansa. Työpaikkaa vaihdetaan keskimäärin kuuden vuoden välein, mikä haastaa monta työnantajaa.

Työelämän pitää olla houkuttelevaa kaikille. Sitä kautta saadaan sisältöä elämään, toimeentuloa ja merkityksellisyyttä henkilölle itselleen. Myös erilaisia työsuhde-etuja on kehitetty lisäämään työhyvinvointia. Liikunta- ja kulttuurietujen ohella voidaan tarjota myös laajempia työterveyshuollon palveluita, jonka tehokkuuden yhä useampi työnantajakin jo tunnustaa.

Kaikki työ on tärkeää ja merkityksellistä! Meillä tarvitaan kaikille aloille tekijöitä. Korkeakoulututkintopaikkoja on toki hyvä olla eri puolilla maata, mutta ammatillisen koulutuksen tärkeyttä ei saa unohtaa. Myös maatalouden on oltava jatkossakin kannattavaa ja varteenotettava uravaihtoehto nuorelle, joka miettii suuntaansa.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä otan esiin asunto-omaisuuden kuluttajaluoton. Tällä hetkellä asunnon ostajalla on oltava 10 % verran säästöjä lainasummasta. Mitäpä jos lakia muutettaisiin niin, että toisena vaihtoehtona lainan saamisen edellytykseksi olisi tietty määrä työkokemusta? Mielestäni tämä olisi yksi hyvä porkkana houkuttelemaan ihmisiä pidemmille työurille. Jatkossa kun työntekijöiden määrä suhteessa huollettaviin vähenee, on erityisen tärkeää pitää huoli työikäisten terveydestä. Myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys lisääntyy kaikissa ikäluokissa, jotta sairastavuus saadaan pidettyä kurissa.


-Alina Lehto 5.11.2022

Hoitotyölle ansaitsemansa arvo

Hoitajapula -siitä ollaan Suomessa puhuttu jo valitettavan pitkään, eikä asiaan olla saatu ratkaisua. Koulutuspaikkoja on jo lisätty, mikä on toki oleellinen toimenpide, jotta alalle saadaan uusia osaajia. Nykypäivänä työpaikkaa vaihdetaan aiempaa useammin ja uusia uria luodaan kypsemmälläkin iällä. Tätä kautta toki saadaan myös lisää hoitajia, mutta toisaalta osa hoitajista haluaa kouluttautua muuhun työhön. Vaihtuvuutta on siis molempiin suuntiin.

Työvoimapulasta kärsii koko maa ja sitä on monella muullakin sektorilla kuin vain hoitohenkilöstössä. Konkreettisena ja usein myös ainoana keinona saada lisää hoitajia tai saada nykyiset hoitajat pysymään nykytyössään, on esitetty yleistä palkankorotusta. Itse terveyden-/sairaanhoitajana en asiaa näe näin mustavalkoisena. Ongelma ei ratkea yksistään palkkaa nostamalla. Palkan korotuksen lisäksi tulee miettiä myös muita toimia.

Naisvaltaisena alana sote-puolella on paljon perhevapaita, mikä toki on hyvä asia. Vauvoja saisi syntyä nykyistä paljon enemmänkin! Mutta vanhempainvapaiden vuoksi myös sijaisia tarvitaan erilaisiin yksiköihin usein. Sijaisten ja kesätyötekijöiden jatkuva perehdyttäminen kuormittaa työyhteisöjä. Myöskään työntekijälle toistuvat määräaikaisuudet eivät ole suotavia. Tällä hetkellä nimenomaan tuo pätevien sijaisten saamisen hankaluus heikentää hoitajien työssäjaksamista, kun vakihenkilöstölle sälytetään vastuuta ja tekemistä ylimäärin. Sisäisten sijaisten järjestelmä on koettu paikoin toimivaksi ratkaisuksi. Itse kannatan myös työnkiertoa, joka ylläpitää monipuolista osaamista, mutta myös lisää työn mielekkyyttä. Toki pienissä hoitoyksiköissä näille vaihtoehdoille ei aina ole mahdollisuuksia, eikä se juuri tässä hetkessä tuo nopeaa ratkaisua ongelmaan.

Mitä sitten tulee palkka-asiaan? Mielestäni on huomioitava hoitajan työn suuri vastuu ja myös yksilölliset työtehtävät. Nämä vaihtelevat paljonkin riippuen työpaikasta. Jo aiemminkin hoitajille on sysätty enemmän vastuita ja työtehtäviä, eikä tämä ole näkynyt tilinauhassa. Tulevaisuudessa etävastaanotto erityisesti lääkäreiden osalta lisääntyy, mikä tulee lisäämään tarvetta osaaville hoitajille. Hoitajan rooli tässä hoitoketjussa tulee olemaan merkittävä ja vastuu aiempaakin suurempi. Hoitaja tulee toimimaan yhä enemmän lääkärin silminä ja korvina. Tämän jos minkä tulee näkyä myös palkassa. Tilannetta ei myöskään paranna se, että esihenkilöt ovat ylipalkattuja samaan aikaan, kun raskaan työn tekijät eivät tule peruspalkallaan toimeen. Eikä työsuhde-etuja saa unohtaa. Ne ovat usein työnantajan taholta työntekijälle se konkreettinen ja kaivattu signaali työn merkittävyydestä ja arvostuksesta.

Työolojen kannalta hyvä työilmapiiri merkitsee paljon. Sen ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää tekoja työyhteisön kaikilta yksilöiltä. Esimiesten hyvät johtamistaidot merkitsevät paljon hyvinvointialueisiin siirryttäessä. Asiassa auttaa varmasti, jos esimiehellä on kouriintuntuvaa kokemusta alaistensa tekemästä työstä. Usein työssä tapahtuvat pienetkin muutokset saattavat johtaa siihen, että hyvät asiat unohtuvat ja negatiiviset seikat korostuvat. Koitetaan muistaa näinä vaikeina aikoina myös ne pienet ilot, joista itseämme ja toisiammekin on välillä hyvä muistuttaa. Hyvä hetki voi pelastaa synkänkin työpäivän. Annetaan kiitosta ja tsempataan toinen toistamme. Kiitetään hoitajina työkaveriamme työpäivästä ja muistetaan kehua kollegoita. Itseäänkin on lupa joskus kehaista!

Yhteiskunnallisesti hoitoalan on saatava ansaitsemansa arvostus. Koronapandemian aikana sosiaali- ja terveysala piti meistä huolen. Hoitohenkilöstö jousti ja venyi, hoiti ja lohdutti. Alan houkuttelevuuden kannalta yleinen mielikuva on tärkeä. Sen eteen me kaikki voimme tehdä osamme, sillä me kaikki olemme myös jossain määrin sote-alan palveluiden käyttäjiä. Arvostetaan siis sen tekijöitä, annetaan heille kiitosta. 


-Alina Lehto 5.9.2022

Kesämarkkinakiertue saatiin pakettiin

Huh! Iloinen huh. Eilen päätettiin vaalikampanjamme alkurysäys, kun kesämarkkinakiertue saatettiin päätökseen Kortesjärven markkinoilla. Laskujeni mukaan kävimme seitsemillä eri markkinoilla heinäkuun alun jälkeen. Pääsin kokemaan markkinahumua Alajärvellä, Lappajärvellä, Evijärven kirkolla ja Vasikka-aholla, Jalasjärvellä, Kurikassa ja Kortesjärvellä. Järjestettiinpä myös Alinan Kesäpäivä -tapahtuma täällä Evijärvellä Uittomieskämpän idyllisissä puitteissa. Kesään mahtui paljon mukavia kohtaamisia. Oli upeaa päästä tapaamaan ihmisiä ja vaihtamaan ajatuksia päivän polttavista puheenaiheista. Nämä kaikki olivat arvokkaita hetkiä matkani kannalta kohti ensi huhtikuussa häämöttävää maalia, jolloin käydään Eduskuntavaalit 2023. 

Elämme todellakin haastavia aikoja eikä valoa juurikaan tunnelin päässä ole nyt näkyvissä. Taloudelliset haasteet tuntuvat ja näkyvät jo meidän kaikkien arjessa. Elintasosta on itse kunkin nyt tingittävä ja mietittävä, mihin roposensa käyttää. Tämä on se viesti, mikä lähes kaikissa telttakeskusteluissakin toistui. Huoli tulevasta on suuri ja se on yhteinen. Päättäjät ovat nyt vaikeassa paikassa eikä pesti tule seuraavalla hallituskaudella helpottumaan. 

Silti oma ajatukseni ja päämääräni on kesän aikana vain kirkastunut. Tuntuu, että olen oikealla tiellä. Olen valmis laittamaan itseni likoon. Valmis tekemään työtä meidän kaikkien huomisen turvaamiseksi. Vaalikampanjani päämäärän saavuttamiseksi etenee. Nyt hengähdetään hetki ja mietitään tulevan talven ohjelmaa. Koen vahvasti, että ihmisten kohtaaminen on jatkossakin se tärkein asia. Haluan kuulla kentältä, miten meillä voidaan ja mitä voin tehdä alueemme hyväksi. Olen edelleen työn, perheiden ja terveyden asialla.

Alinan kesäpäivän talkooväkeä
Alinan kesäpäivän talkooväkeä


-Alina Lehto 28.8.2022


Keskusta perheiden asialla

Maria Tolppasen mukaan (IlPo 7.8,) Kepu pettää aina. Tässä tapauksessa hänen ymmärryksensä mukaan Annika Saarikko pettää jotakuta Tolppasen kirjoituksessa epäselväksi jäävää tahoa ehdottamalla lapsiperheille ylimääräistä lapsilisää joulukuussa elintasokustannusten nousun kompensoimiseksi. Tolppanen on valitettavasti erehtynyt luullessaan, että tämä kertaluontoinen etuus vaikuttaisi perheiden toimeentulotukeen.

 Useammassakin mediassa on jo uutisoitu, että näin ei ole. Kaikki lapsiperheet tulisivat saamaan lapsilukuun perustuvan lapsilisänsä kaksinkertaisena joulukuussa, mikäli hallitus tulee asiaa puoltamaan. Tarvittaessa toimeentulolakia väliaikaisesti muutetaan. Mielestäni tämä on perheille tasapuolista. Itse en asiassa pettämisnäkökulmaa näe, sillä keskusta seisoo sanojensa takana. Keskusta on vienyt maaliin jo useita perhepoliittisia tavoitteitaan mm. perhevapaauudistuksen, yksinhuoltajien lapsilisän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen opetuksen myötä. 

Keskusta ei tyydy huutelemaan muille, mikä on mennyt vikaan. Se etsii ratkaisuja ja vieläpä toteuttaa ne.


-Alina Lehto 10.8.2022


Työterveyshuollon rooli työelämässä

Kesäkuun lopulla YLE uutisoi Suomen työterveyshuoltojärjestelmän ongelmista. Uutisen taustalla oli THL:n johtaja Mika Salmisen näkemys, jonka mukaan nykyinen järjestelmä on tehoton ja typerä. Hänen mukaansa perusterveydenhuollon palveluiden tulisi olla kaikille samanlaiset riippumatta siitä, onko töissä vai ei.


Itse rohkenen olla asiasta eri mieltä. Viime vuosina työterveyshuoltoa on pyritty viemään yhä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan, mikä on kansanterveystyön kannalta tärkeää. Oman kokemukseni mukaan työterveyshuollon tarjoamat sairaanhoitopalvelut ovat myös tehokas ja edullinen tapa hoitaa terveysongelmia niin työnantajan kuin  työntekijöidenkin kannalta. Työterveyshuollon kautta moni tutkimus ja hoitoon pääsy onnistuu usein nopeammin kuin julkisen sektorin kautta. Näin minimoidaan kalliit sairauslomapäivät, mikä säästää kaikkia osapuolia. Hoito on sujuvaa, kun terveyden- ja sairaanhoidon palvelut ovat saman tuottajan käsissä. Tällä tavoin julkisen sektorin resurssit vapautuvat paremmin lasten ja ikäihmisten käytettäväksi, kun työelämässä olevat hoidattavat itsensä muualla. Kattavien työterveyshuollon palveluiden avulla voidaan myös tehdä työelämää houkuttelevammaksi.
 
Tavan kansalaisten on myös hyvä tiedostaa työterveyshuollon kulurakenne. Työnantaja saa työterveyshuollon kustannuksista palautusta Kelalta. Näitä korvauksia ei kerrytetä kuitenkaan normaaleilla verotuloilla. Työterveyshuollon kelakorvaukset (50-60 % kustannuksista, työntekijäkohtainen enimmäismäärä huomioiden) ovat työnantajien ja työntekijöiden työtulovakuutuksena kerättyjä varoja, jotka palautuvat yrityksille tilikauden päätyttyä. Loppuosan työterveyshuoltokustannuksista yritykset voivat laittaa verovähennyksiin.

Meillä täällä Suomessa on ainutlaatuinen työterveyshuoltojärjestelmä, joka mahdollistaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisen. Yritysten ja työterveyshuollon välinen yhteistyö korostuu jatkossa entistä enemmän. Työelämästä tulee tehdä houkuttelevampaa ja työurista pidempiä. Työn teon on terveille työikäisille oltava kannattavampaa kuin kotona olon. Työhyvinvointia on parannettava alalla kuin alalla. Kattava ja laadukas työterveyshuolto on oleellisen tärkeässä asemassa, kun työelämän murroksen haasteisiin etsitään ratkaisuja.


-Alina Lehto 13.7.2022


Onnen pilkahduksia


Onpas ollut ihanaa kiertää kesätoreilla parin vuoden tauon jälkeen ja kohdata hyväntuulisia ihmisiä, joista kumpuavan ilon on voinut kokea kaikilla aisteilla. Tunnelma on ollut joka puolella vapautunut, pirskahteleva. Vaikka Ukrainan sota heittää tumman varjon koko maailmaan eikä koronastakaan olla vielä päästy, on tärkeää, että arjesta ja kesästä löytyy pieniä ilon aiheita. Yhdessäolo, ajanvietto läheisten kanssa ja moninaiset kesätapahtumat piristävät mieltä haastavien aikojen jälkeen ja yhä niiden keskelläkin. Kannustan kaikkia nauttimaan niistä pienistäkin onnen hetkistä. Pysähdytään hetkeksi, arvostetaan tätä, mitä meillä on. Suomen kukkein luonto, joka tarjoaa parasta antiaan, läheiset ihmiset. Syödään maailman parasta, suomalaista ruokaa. Käydään lähialueiden tapahtumissa, peleissä, konserteissa, markkinoilla.

Erityisesti toivon, että perheet viettävät laatuaikaa yhdessä, touhuaa lasten kanssa. Mato-ongella käynti tai metsäretki ovat yhtä arvokkaita hetkiä lapsuudesta kuin ne kalliit huvipuistoreissut. Yhdessä tekeminen ja lasten huomioiminen on se, mikä merkitsee. Kesän aikana meidän kaikkien on hyvä ladata akkuja -oli sitä lomaa tai ei. Kerätään mielen ja kehon varastot täyteen hyvää energiaa, vaikka niinä pieninäkin hetkinä: kesäiltana saunan rappusilla kuunnellen luonnon ääniä tai kesäauringon paisteessa jäätelöstä nauttien.

 

-Alina Lehto 12.7.2022


"Koko kylä kasvattaa"

Haluan tuoda esiin yhden huolenaiheen, jolla on koko maahamme kauaskantoisia vaikutuksia niin työllisyysongelman kuin taloudellisen kantokyvynkin osalta. Kyse on syrjäytymisestä, johon ajan ilmiönä ei tule etsiä syyllistä, mutta ratkaisu täytyy löytää. Muutama vuosi sitten esitettiin laskelmia, joiden mukaan yhden nuoren syrjäytyminen maksaa valtiolle kaikkiaan yhdestä kahteen miljoonaan euroa, kun ajatellaan normaalia 40 vuoden työuraa. Pelkäänpä, että tänä päivänä tuo luku olisi vieläkin suurempi.

Yhteiskuntamme on muuttunut. Elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin vaikkapa vielä 90-luvulla. Enkä tarkoita nyt vain viimeisten kahden vuoden tai kuluvan kevään mukanaan tuomia mullistuksia, vaan pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia, murrosta, joka on tullut teknologian myötä. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme elävät aivan erilaisessa todellisuudessa verrattuna meidän omiin kasvuvuosiimme. Me kasvatamme uutta, erilaista sukupolvea, yhä suuremmassa ja nopeasti kehittyvässä maailmassa. Lapsuus, kasvatus ja vanhemmuus ovat muuttuneet. Myös perheet ovat erilaisia ja moninaisia.

Yhä useammin törmään ilmiöön, jossa kasvatusvastuu jää enenevässä määrin koulun vastuulle. Koulussa puolestaan opettajien aika ja resurssit eivät riitä arjen haasteissa kaikille oppilaille. On häiriökäyttäytymistä, on erityisen tuen tarvetta ja on niitä oppilaita, jotka kaipaisivat ihan vain huomiota ja hyväksyntää. Opettajien avuksi on tarvittu ja saatukin avustajia, mutta onko tämä tulipalon sammutusta eikä syttymissyyn poistamista?

On todettu, että lapsuuden haasteet moninkertaistuvat aikuisikään päästäessä. Tänä päivänä meidän lapsemme ja nuoremme kokevat aiempaa enemmän mielenterveyden ongelmia. Nuorten syrjäytyminen on todellinen uhka paitsi yksilötasolla, myös koko yhteiskunnalle. Parasta olisikin puuttua epäkohtiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, katkaista kierre ajoissa, ohjata lapsi ja nuori paremmille poluille. Mielestäni tämä ei ole korjattavissa vain varhaiskasvatuksessa tai koulussa, vaan ennaltaehkäisevä työ tulee kohdistaa muuttuneeseen vanhemmuuteen, perheisiin, koteihin. Vanhemmuutta ja sen erilaisia muotoja tulee tukea: mahdollistaa terveen, vuorovaikutuksellisen suhteen luominen lapsen ja vanhemman välille.

Tätä muutosta täytyy lähteä tekemään paitsi paikallistasolla, myös laajemmassa kuvassa. Suomessa on jo nähty esimerkillistä toimintaa, joissa hankkeiden tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla on luotu erilaisia tukiverkostoja lapsiperheiden avuksi. Varamummotoiminta perheille, joilla ei isovanhempia ole lähellä tai ei lainkaan, ja mieskaverit yksinhuoltajaäitien kasvatusvastuuta jakamassa ovat oivallisia esimerkkejä matalan kynnyksen toimijoista. Tämän kaltaisten hyväksi koettujen keinojen jatkumoksi tulee kehittää koko valtakunnan kattava toimintaohjelma kasvatuksen tukemiseksi lapsiperheiden kodeissa. Opetetaan kylä kalastamaan, ei anneta kalaa suuhun. 

-Alina Lehto 20.5.2022

 

Kuva: JP Hiirikoski
Kuva: JP Hiirikoski

Kampanja käynnistyy

Tulevat eduskuntavaalit 2023 tulevat olemaan monella tapaa haastavat, mutta myös mielenkiintoiset. Elämme erilaisessa maailmassa kuin ennen. Kuluvana keväänä ajankohtaisesti kuvaavin ja myös kulunein sananparsi päättäjien suusta puoluekantaan katsomatta on ollut "muuttunut turvallisuusympäristö". Ukrainan sota, pysyvästi muuttuneet Venäjä-suhteet, Natoon liittyminen. Näillä on hyvin kauaskantoisia ja kouriintuntuvia vaikutuksia tavan tallaajan elämässä. Suuri huoli täällä meillä on maatalouden tilanne ja sen tulevaisuus. Maanviljelijät, maitotilat ja lihankasvattajat ovat ennen näkemättömien haasteiden äärellä. Energian hinnan nousu jo sinänsä haastoi alkutuotannon tilannetta, mutta sodan myötä muun muassa raaka-aineiden saatavuus on radikaalisti muuttunut. Nyt on viimeinen hetki satsata kotimaiseen ruoantuotantoon, meidän huoltovarmuuteemme. Turvata ja mahdollistaa maatalous elinkeinona. Tässä alueemme oma maa- ja metsätalousministerimme, Antti Kurvinen, tarttuu varmasti puuhamiehenä lapioon ja hanskoihin. Toivottavasti vain ei ole jo liian myöhäistä.

Tuleva hallitus tulee kohtaamaan myös taloudelliset haasteet, jotka tulee ratkaista kestävällä tavalla. Ei enää velkaa velan päälle ottamalla. Työvoimapula niin hoitoalalla, kuin muillakin sektoreilla, vaatii toimenpiteitä. Työelämästä täytyykin tehdä houkuttavampaa nuorille ja jo työelämässä oleville. Nuorten syrjäytymistä tulee mielestäni ennaltaehkäistä jo varhaislapsuudesta lähtien ennen kaikkea tukemalla perheitä, ohjata kasvatusta ja vanhemmuutta. Hoitoalan houkuttavuutta tulee lisätä työolosuhteita ja työhyvinvointia parantamalla, sijaisjärjestelyitä kehittämällä sekä huomioimalla työn vastuu ja haastavuus palkkauksessa.

Alueellisesti meidän tulee tehdä töitä pito- ja vetovoiman suhteen. Jokainen asukas on meille täällä maakunnassa tärkeä erityisesti, kun siirrymme hyvinvointialueeseen ensi vuoden alussa. Budjetti rakentuu pitkälti asukaslukuun, jonka suuruus määrittelee palveluiden laajuuden ja laadun jatkossa.

Tässä muutamia kärkiteemoja, jotka meidän tulee päätöksenteossa kaikilla kentillä ottaa huomioon. Keskusta on puolueena tavallisten ihmisten asialla, kannamme vastuun turvallisesta, sujuvasta arjesta. Olemme puolueena perusasioiden äärellä, kuten jälleen aluevaalimenestyksen myötä voidaan rehellisesti todeta. Sama paluu Keskustan ydinajatukseen ja pysyminen siinä kantaa hedelmää myös tulevissa eduskuntavaaleissa. 

Omaa ehdolle asettumistani pohdin pitkään, sillä asia on merkittävä eikä sitä tule tehdä heppoisin perustein. Olen kuitenkin valmis palvelemaan aluettani kansanedustajana. Tekemään töitä meidän yhteisen hyvän eteen. Olenkin  ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa antanut suostumukseni ehdokkuuteen Vaasan vaalipiirissä ja siltä osin sitoutunut tekemään työtä Keskustan ja koko alueemme eteen. 

-Alina Lehto 15.5.2022